maanantai 1. huhtikuuta 2013

Kotona

Olen palannut La Palmalta, mutten palanut. Käytin koko matkan ajan aurinkovoidetta, jonka kerroin näytti olevan 50+. En ole siis myöskään muuttunut juurikaan väriltäni. Niitä varten, jotka eivät jaksa lukea koko matkapäiväkirjaani, joka sisältää runsaasti kuvauksia flunssastani, laadin lyhennelmän.

Olin patikoimassa La Palman saarella. Jos joku ei tiedä missä saari sijaitsee, niin se kelluu Teneriffan naapurissa. En siis käynyt Las Palmasissa, joku toinen kerta sitten. Patikkareissuilla ei ole paskempaa väkeä. Olin reissussa yksin, mutta ei haitannut tippaakaan.

Lyhyt kuvaus flunssastani: lähtöpäivänä alkoi kurkkukipu, sitä seurasi nuha (hotellihuoneeni roskikset täyttyvät käytetyistä nenäliinoista), seuraavaksi minua ilahdutettiin yskänpuuskilla, jotka sijoittuivat nimenomaan ruokailun yhteyteen ja jotka tulivat ihan yllättäen, joten pöytänaapurit pyyhkivät räkäisiä leivänmuruja kasvoistaan, sitten alkoivat silmäni punoittaa ja rähmiä, aamuisin silmäluomia joutui kiskomaan erilleen kaksin käsin.

Matkalukemiseni:
1. Marisha Rasi-Koskinen Valheet. Kirjailija on ollut samassa kirjoitusryhmässä kanssani, joten oli mielenkiintoista lukea, miten hän olis sijoittanut jo aiemmin lukemani tekstit kokonaisuuteen. Voin sanoa, että kirjan rakenne on kekseliäs, kuten se oli aiemmassakin teoksessa Katariina. Aiheet ovat varsin synkeitä, joten kaipaisin jatkossa hieman huumoria ja valoa, kiitos.Hyvä kirja kuitenkin, kannattaa lukea.
2. Tuula Levo Neiti Soldan. Eikö Juhani Ahon, Venny Soldanin ja hänen siskonsa Tillyn kolmiodraamaa ole käsitelty jo riittävästi? Kyseisessä todellisuuteen perustuvassa fiktiivisessä teoksessa näkökulma on kuitenkin tuore. Kiinnostavasti kirjoitettua ajankuvaa.
3. Mark Levengood Missä kukat kauneimmat. Ruotsin kuuluisin homo suomalainen Levengood osaa kirjoittaa lämpimästi ja hauskasti suvustaan. Tulee pakosti hyvälle tuulelle. Vaikka äiti tupruttaa tupakkaa ja tupeeraa tukkansa korkeaksi keoksi, eikä osaa laittaa ruokaa, niin kyse ei ole sosiaalipornosta.

Matkapäiväkirja:
24.3
Istun Teneriffan pohjoisella lentokentällä. Aikaa lennosta stressaantumiseen on varattu riittävästi (kolme tuntia). Kentällä ei ole mitään tekemistä. Edelliseen koneeseen, jolla pääsisi La Palmalle, ei mahdu. Koneeseen yrittää sinnikkäästi tunkea kaksi miestä, joiden olisi tarkoitus päästä Las Palmasiin.  Vihdoin ikkunan eteen rullaa propelikone, jonka kyljessä lukee Binter, sekä sellaisen kanarialaisen jauhon nimi, jolla päällystetään pikkupurtava, joka sisältää siankorvia. Olen varma, että jauhokone putoaa.

Ei pudonnut vaan laskeutui hallitusti La Palman pienelle kentälle, jonka vieressä on uusi massiivinen jonkun suuruudenhullun poliitikon ajama lentoterminaali. Olemme sen ainoat asiakkaat.

Meitä on 22 patikoijaa. Nuorin meistä on jopa alle neljänkymmenen. Me muut olemme erittäin nuorekkaita. Joukko koostuu pariskunnista sekä yksin tai kaksin matkustavista naisista. Residenssissäni on olohuone/keittiö -yhdistelmä, makuuhuone ja kylpyhuone. Parvekkeelta voi tuijottaa mäkeä ja maantietä. Satun tietämään, että rakennuksen toisella puolella siintäisi meri, mutta onhan autotien tuijottaminen huomattavasti mielenkiintoisempaa. Parveketta kalustavat vihreä muovipöytä sekä yksi ehjä ja yksi rikkoutunut muovituoli.

25.3.

Aamiaispöytä tursuaa rasvaisia syötäviä. Istun samaan pöytään olulaisen ja hesalaisen naisen kanssa, toinen heistä on jo yhdeksännellä saman firman järjestämällä patikkareissulla.

Kävelemme Sata Cruzin kaupungissa ja käväisemme kauppahallisssa. Opas kertoo, että siellä sijaitsee viimeinen WC. Opimme arvostamaan vessoja ja näkymän peittäviä pensaita seuraavan viikon aikana, mutta tässä vaiheessa emme sitä vielä tiedä. Opas kertoo meille joka aamu, paljonko vettä päivän mittaan tarvitsemme.

Kipuamme ylös kaupungin yläpuolelle. Käymme kirkossa, jossa on nähtävänä Lumen neitsyt, opas tarinoi paljonkin neitsytpatsaan löytämisestä, olen jo tarinan unohtanut. Kirkko on sievä. Laitan 60 senttiä automaattiin ja 3 ledvalokynttilää syttyy. Syömme kirkon viereisessä yksinkertaisessa ravintelissa.

Jatkuu huomenna....


Ei kommentteja: