Eiliset tapahtumat halvaannuttivat kirjoituskäteni. Minulla ei ole mitään sanottavaa.
Matkustin pari vuotta sitten (vai onko siitä jo kolme vuotta) Brysseliin. Kaupungista tuli mieleen ruskea vähän nyppyyntynyt villapaita. Brysselissä oli jotain nuhjuista ja väliaikaisen tuntuista. Sinne mennään töihin. Moni söi ravintolassa yksinäistä illallista.
Kävin EU:n rakennuksissa, jonne oli kuljettava metallinpaljastimien läpi. Kokoussalissa tyylikkäisiin uniformuihin pukeutuneet miehet tarjoilivat kahvia ihan siihen nenän eteen. Kokouksen sisällöstä en muista mitään. Mieleen jäivät vain hienosti tarjoiltu kahvi sekä lipaston laatikko, jossa luki Finland.
Magritte museossa ajoin valtavalla hissillä museon toiseen kerrokseen. Hississä seisoi kuljettaja sekä minä, ainoa asiakas. Hissin nappuloita ei siis tarvinnut painaa itse. Hienoja tauluja, ostin kortin, jossa mustiin pukeutuvat miehet kelluvat tyhjän päällä.
Matkustin metrolla, junalla ja lentokoneella, eikä tullut mieleen muuta kuin että tämä lentokone tippuu ihan varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti